Ajatuksia aluevaalien jälkitunnelmissa

Julkaistu:

Historialliset aluevaalit ovat nyt takana, ja järjestäytyminen on kovaa vauhtia alkanut. Itse lähden uuteen luottamustoimeeni erittäin innokkaana ja motivoituneena, sekä kiitollisena saamastani luottamuksesta – ymmärtäen tulevan taipaleen työntäyteisyyden, mutta töitä olen tottunut tekemään itselleni tärkeiden asioiden eteen. Innokkuuteni kumpuaa paljolti siitä, että pääsen vaikuttamaan asioihin, joiden parissa olen työskennellyt yli 20-vuotta, niin sairaanhoitajana kuin sote-järjestön johtajana. Alla muutama ajatukseni.

Hallinnon rakenteilla on erittäin keskeinen merkitys. Niillä voidaan joko tukea tai kampittaa ihmisten tarpeista lähtevää päätöksentekoa ja hyvinvointialueilla on tässä laaja päätösvalta. Sillä, ovatko rakenteet organisaatio- vai ihmiskeskeisiä, on huomattava merkitys hyvinvointialueen asukkaille ja palveluiden käyttäjille. Siksi Kymenlaakson hyvinvointialueen hallinto ja organisaatio olisi järkevää järjestää elämänkaarimallin mukaisesti, sillä ihminen saattaa ikävaiheestaan riippumatta tarvita sekä peruspalveluita että erityispalveluita, tai sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita. Näiden lisäksi tarvitaan muita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia, joita ei kannata pilkkoa eri hallintosiiloihin – ennakointi, arviointi ja budjetointi helpottuu.

Esimerkkinä toimii Kymenlaaksossa jo hyvässä vauhdissa oleva verkostomainen perhekeskusmalli. Perhekeskuksissa palveluja toteutetaan sektorirajat ylittäen ja sovittaen yhteen niin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan sivistyspalvelut kuin järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

Tärkeänä näen myös sen, että lapsivaikutusten arviointi (EVAUS) otetaan systemaattiseksi osaksi hyvinvointialueen päätösten valmistelua, toiminnan seurantaa ja kehittämistä. Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Samalla se tulisi ulottaa myös talousarviopäätöksiin eli toteuttaa myös lapsibudjetointi. Tämän tueksi valtioneuvoston kanslia on juuri julkaissut Kirsi Pollarin ja Esa Iivosen ohjeistuksen lapsivaikutusten arviointiin hyvinvointialueilla. Ohjeistus on samalla osa kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.

Matkaani aluevaltuutettuna voit seurata facebook.com/carpelanchrista

Lisää julkaisuja

01/15/2023

Ikäihmisten ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto osaksi palvelujärjestelmää

Vuoden 2023 aloittaneiden hyvinvointialueiden tavoitteena on yhtenäistää hajanaista palvelujärjestelmää ja siirtää painopistettä varhaiseen tukeen. Viime vuosina on kehitetty hienosti lapsi-

01/15/2023

Järjestöjen moninaisuus ja monipuolisuus tulee nähdä yhteiskunnallisena rikkautena ja ymmärtää järjestökentän yhteiskunnalle tuottama hyöty

Veikkauksen tuotoilla tuetaan yleishyödyllistä toimintaa vuoden 2023 loppuun asti. Tuottojen kohdentamisesta yleishyödylliseen toimintaan on aiemmin säädetty laissa niin, että eri

01/15/2023

Monituottajuus sote-palveluissa on ihmisen etu

Hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaessa on tärkeää asettaa ihminen keskiöön. Oli henkilö nuori tai vanha, tulee apua ja tukea olla saatavissa joustavasti yksilöllisiin