Kunnallisvaaliehdokas Christa

Hyvä mielenterveys on jokaisen perusoikeus

Julkaistu:

Vietämme Maailman Mielenterveyspäivää 10.10. Hyvä mielenterveys on jokaisen perusoikeus. Myös laadukkaiden ja helposti saavutettavien mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus tulisi kuulua näihin perusoikeuksiin. WHO:n mukaan jo ennen globaalia pandemiaa vuonna 2019 maailmanlaajuisesti arviolta joka kahdeksas ihmisestä kärsi mielenterveyshäiriöstä. Samanaikaisesti mielenterveyden palveluista, taidoista ja rahoituksesta on edelleen pulaa. Olemme ajassa, jossa eriarvoisuus kasvaa ja muun muassa tämä uhkaa väestön hyvinvoinnin edistämistä. Vaikka elämme jo vuotta 2022, on mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevalle edelleen riskinä tulla leimatuksi ja syrjityksi. Näiden vuoksi ihmisten saattaa olla vaikeaa hakea itselleen tarvitsemaansa tukea, puhumattakaan voimavarojen rajoittuneisuudesta. 

Psyykkisen vahvuuden kivijalka rakennetaan jo lapsuudessa, ja siksi olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn erityisesti lasten ja perheiden palveluissa. Apua ja hoitoa tulee saada nopeasti ja joustavasti. Tällä hetkellä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömät ja pirstalaiset eikä huomattava osa mielenterveyden häiriöistä kärsivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun lapset ja nuoret jäävät vaille riittäviä mielenterveyspalveluita, joudutaan monissa tilanteissa turvautumaan lastensuojeluun. Riittävien psykiatristen resurssien lisääminen lapsille ja nuorille auttaisivat vähentämään sosiaalihuollon huostaanottoja.

Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista johtuu sairauslomapäivistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työelämän kustannuksista. Jos haluamme maailman, jossa mielenterveyttä ja hyvinvointia todella arvostetaan ja edistetään, tarvitsemme laajempaa rakenteiden muuttamista sekä uudenlaista lähestymistapaa monialaisten haasteiden selättämiseksi, mikäli tavoitteenamme on mahdollisimman monen mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevien ihmisten kuntoutuminen työelämään saakka.

Hyvinvointialueilla tulisikin vahvistaa mielenterveyspalveluita niin, että mielenterveystarpeiden koko kirjo täytetään saavutettavissa olevien, kustannusvaikuttavien ja laadukkaiden palveluiden kautta. Jo yksinkertaisesti traumainformatiivisuuden lisääminen on tarpeellista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotta ihmisten kokonaisvaltainen huomiointi palveluntarpeen arvioinnissa onnistuu.

Christa Carpelan
sairaanhoitaja (ylempi AMK), VTM
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu

Elina Ketonen
sairaanhoitaja (ylempi AMK), seksuaaliterapeutti
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu

Lisää julkaisuja

11/20/2022

Lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa

Lapsen edun ensisijaisuus on määritelty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Käytännössä lapsen edun ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että on aikuisten velvollisuus etsiä

09/17/2022

Palvelujen tuotantokustannukset läpinäkyväksi

Hy­vin­voin­ti­a­lue aloit­taa toi­min­tan­sa vuo­den 2023 alus­sa ja sen saa­ma val­ti­on ra­hoi­tus on tä­män het­ki­sen ar­vi­oin mu­kaan huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi, kuin ar­vi­oi­tu

09/17/2022

Laadukas, ihmisarvoinen ja ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittava hoiva kuuluu jokaiselle

Laadukas, ihmisarvoinen ja ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittava hoiva kuuluu jokaiselle. Koronapandemia on kahden viime vuoden aikana tuonut lopullisesti päivänvaloon vakavat ongelmat,