Eduskuntaan 2023

Keväällä 2023 valitaan jälleen joukko tavallisia kansalaisia päättämään siitä, miten suomalaista yhteiskuntaa rakennetaan. Minä haluan rakentaa Suomea kestävästi ja vastuullisesti seuraaville sukupolville. 

Lapsia, nuoria ja perheitä on tuettava muuttuvassa maailmassa

On tärkeää muistaa, että hyvinvointi rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan toiminnot muodostavat perheen jälkeen tärkeimmän kasvu- ja kehitysympäristön. Niiden olosuhteet on luotava turvallisiksi. Tämä edellyttää painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaiseen tukeen. On kestämätöntä koristella rakenteita, jos perustus ei ole kunnossa. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on lisättävä, jotta apua saa nopeasti ja joustavasti. Sosiaaliturvan uudistuksen tavoitteena tulee olla lapsiperheköyhyyden torjunta. Minulle on ensisijaisen tärkeää, että lasten ja nuorten oikeudet asetetaan keskiöön ja tuetaan perheitä ja vanhemmuutta muuttuvassa maailmassa. Siksi kansallisen lapsistrategian toimeenpano on varmistettava.

Hyvinvoiva yhteiskunta syntyy yhteistyöllä, ahkeruudella ja yksilöiden huomioimisella

Kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu vain siten, että päätöksenteossa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Hyvinvoiva yhteiskunta arvostaa ihmisten toimeliaisuutta, ja antaa mahdollisuuksia mielekkään elämän rakentamiseen. Kuitenkin niin, että heikommassa asemassa olevista huolehditaan, kun he eivät itse sitä pysty tekemään – auttaen ylös omille jaloille ja eteenpäin. Yksikin syrjäytynyt on liikaa. Työelämän joustot ja paikallinen sopiminen tukevat työllistymistä ja myös mahdollistavat perheen ja työelämän paremman yhteensovittamisen. Erilaiset mallit, kuten palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetointi vahvistavat eri sektoreiden yhteistyötä ja monipuolistavat palvelutuotantoa – yksilöiden erilaiset tarpeet huomioiden. Tulevaisuuden uskon vahvistamiseen liittyy olennaisesti aktiiviset toimet ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Eriarvoisuutta torjutaan järjestelmällisesti, kestävillä toimilla, ei velalla.

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on varmistettava myös tulevaisuudessa

Järjestön toiminnanjohtajana tiedostan kansalaisjärjestöjen merkittävän roolin yhteiskunnassa. Eri yhdistysten ja seurojen organisoima harrastus-, vertais-, ja vapaaehtoistoiminta ovat tärkeitä osallistumisen areenoita ja yhteisöllisyyden mahdollistajia. Vakavasti sairas ihminen voi saada tukea saman kokeneelta tai yksinäinen löytää ystävän. Nuori pääsee harrastamaan, mihin muuten ei ehkä olisi mahdollisuutta. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että yhdistysten tekemä työtä ja asiantuntijuutta arvostetaan, ja että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset varmistetaan myös tulevaisuudessa. Järjestöt ovat myös merkittäviä työllistäjiä, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien. Elinvoimaiset ja autonomiset kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa avointa ja demokraattista yhteiskuntaa.

Koulutuksen ja tutkimuksen panostuksilla Suomi takaisin edelläkävijöiden joukkoon

Tasa-arvoinen ja laadukas kasvatus ja koulutus ovat keskeinen osa sivistystä, ja hyvinvointimme edellytys. Se on myös tae siihen, että jokaisella on taustasta riippumatta mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa. On kuitenkin muistettava, että oppijat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Tietoa ja taitoja on voitava kartuttaa joustavasti omien edellytystensä mukaisesti. Oppimisen tuki on oltava riittävää. Katseen tulee olla osaamisen vahvistamiseen liittyvissä toimissa. Myös työelämässä, sillä työelämän muuttuessa muuttuu myös osaamistarpeet. Esimerkiksi sote-alan henkilöstön saatavuutta on turvattava joustavilla koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksilla. Tiede ja tutkimus ovat keskeisiä Suomen kilpailukyvylle. Haluan, että myös Kymenlaaksossa on yliopistokeskus. Oppiminen ja osaaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat välineitä kohti parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.

Yrittäjyyden olosuhteet on oltava otolliset yhteiskunnassa

Menestyvät yrittäjät ja yritykset ovat yhteiskuntamme perusta. Meidän tulee tehdä töitä sen eteen, että yksinyrittäjillä, työnantajilla ja muilla yrittäjyyden muodoilla on tilaa toimia ja kasvaa jatkossakin. Tarvitsemme yrityksiä innovoimaan uutta toimintaa, vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin sekä kirittämään kilpailua. Tulevien päätöksentekijöiden on arvostettava yrittäjien henkilökohtaista riskinottoa, ahkeruutta ja omien intohimojen ja visioiden toteuttamista. Yritykset luovat myös työpaikkoja ja turvaavat yhteiskuntamme hyvinvointia. Siksi yrittämisen verotusta ei pidä kiristää, vaan siirtää verotuksen painopistettä työstä ja yrittämisestä haittoihin ja päästöihin. ­Itsekin yrittäjänä toimineena haluan olla edistämässä toimenpiteitä, joilla tuetaan yritysten luomaa kestävää kasvua.