Lapset ja nuoret ovat oman elämänpiirinsä parhaita asiantuntijoita. Heillä on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapset ja nuoret tulee nähdä aktiivisina toimijoina ja tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä, joiden mukana oloa ja kuulemista tuetaan suunnitelmallisesti.
Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin koskee myös hyvinvointialueen palveluita ja toimintaa. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä tiedontuottajia hyvinvointialueen päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle. Lapsilla ja nuorilla on paljon sellaista tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin osallistamalla ja kuulemalla heitä. Meillä ei ole esimerkiksi riittävää tietoa lasten ja nuorten kokemasta yksinäisyydestä tai kiusaamisesta ja muusta väkivallasta eikä kokemuksista eri palveluista, jollemme kysy heiltä itseltään.
Lasten ja nuorten kuulemiselle ja osallisuudelle on luotava hyvinvointialueella rakenteet ja ne on kirjattava hyvinvointialueen strategiaan. On myös varmistettava, että lapsia ja nuoria kuullaan lapsivaikutusten arviointia sekä lapsibudjetointia tehtäessä.
Päättäjien on kirjattava hyvinvointialuestrategiaan konkreettiset toimet, miten lapset ja nuoret voivat oikeasti osallistua ja vaikuttaa palveluissa ja hyvinvointialueen asukkaana. Keinoja voivat olla suora ja edustuksellinen vaikuttaminen. Suora vaikuttaminen toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja hyvinvointialueen asukkaiden osallistamisen kautta. Edustuksellisilla foorumeilla vaikuttaminen tapahtuu esimerkiksi nuorisovaltuustoissa.
Lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, joten on tärkeää varmistaa, että kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus esittää näkemyksensä ilman minkäänlaista syrjintää. Lasten ja nuorten kuulemisessa ja osallisuudessa on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin.