Hyvinvointialueilla tehdään parhaillaan päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain taloudesta, organisaatioista tai palveluverkoista, vaan ihmisten arjesta, palveluiden toimivuudesta ja koko alueen elinvoimasta. Juuri siksi päätöksenteossa tarvitaan …
Hyvinvointialueiden taloushaasteista puhutaan usein säästöjen, palveluverkon ja alijäämien kautta. Liian harvoin puhutaan siitä, että ongelmien taustalla on myös rahoitusmalli, joka ei kaikilta osin vastaa alueiden todellista palvelutarvetta. Kymenlaaksossa väestö ikääntyy …
Hyvinvointialueen strategia ei ole viranhaltijoiden yksin kirjoittama asiakirja eikä päätöksentekijöiden juhlapuheiden kokoelma. Aidosti toimiva strateginen johtaminen on yhteinen ponnistus, jossa viranhaltijat, luottamushenkilöt ja henkilöstön edustajat rakentavat yhdessä suuntaa alueen toiminnalle. …
Hyvinvointialueiden taloustilanne on useilla alueilla kriittinen. Hallitusohjelman linjausten ja väestön ikääntymisen myötä rahoitusvaje uhkaa pahentua entisestään vuosina 2023–2027. Tämä voi tarkoittaa palvelutason heikkenemistä erityisesti niillä alueilla, joissa väestöpohja ja saavutettavuus …
Suomalaisessa yhteiskunnassa on korkea aika antaa ikäihmisille se arvostus ja kunnioitus, jonka he ansaitsevat. Yli 65-vuotiaiden muodostama enemmistö on merkittävä voimavara, mutta usein heidät nähdään julkisessa keskustelussa taloudellisena taakkana. On …
Lähisuhteessa joka kolmas nainen ja noin joka kuudes mies on kokenut väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta on vakava ongelma. Se ei tunne rajoja, ja se voi tapahtua kenelle tahansa – olipa kyseessä nuori, …
Lasten ja nuorten kokema ja tekemä väkivalta herättää voimakkaita tunteita. Tämä kertoo siitä, että pidämme perustellusti arvossa väkivallatonta lapsuutta ja nuoruutta sekä lasten ja nuorten suojelua väkivaltakokemuksilta. Vahvat tunteet voivat …
Nyt jos koskaan on julkisen arvokeskustelun paikka. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Ketään ei tule arvostella hänen ulkonäkönsä, ihonvärinsä, sukupuolensa tai ikänsä perusteella. Emmekä voi hyväksyä väkivaltaa, …
Lasten ja nuorten väkivallanteot huolestuttavat monia suomalaisia, ja erityisesti lasten ja nuorten vanhempia. Valitettavan usein lasten ja nuorten väkivallan teon taustalla on kaltoinkohtelua, traumatisoitumista, syrjäytymistä, tai mielenterveysongelmia. Paha olo purkautuu …
Kymenlaakson aluevaltuusto käsitteli viime kokouksessaan alueellista neuvolasuunnitelmaa 2024 – 2025. Tämä suunnitelma tullaan liittämään osaksi alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jolloin lapsiperheiden palveluita voidaan tarkastella kokonaisuutena. Tämä sana kokonaisuus onkin juuri se avainsana. …
Huomattava osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä lapsista ja nuorista ei saa tällä hetkellä tarvitsemaansa hoitoa. Ongelmana on erityisesti perustason palvelujen riittämättömyys. Tuen ja avun viivästyessä joudutaan yhä useammin turvautumaan erikoissairaanhoitoon ja …
Lähtökohtaisestihan niillä tarkoitetaan samaa, mutta sävyssä on vissi ero. On tärkeä pysähtyä miettimään, lähestytäänkö asiaa organisaatiolähtöisesti vai asiakaslähtöisesti. Organisaatiolähtöisessä ajattelussa keskitytään omiin sisäisiin prosesseihin tai tavoitteisiin, sen sijaan, että asetamme …