Hyvinvointialueiden taloushaasteista puhutaan usein säästöjen, palveluverkon ja alijäämien kautta. Liian vähän puhutaan rahoitusmallista, joka ei kaikilta osin tunnista alueiden todellista palvelutarvetta. Hyvinvointialueet ovat keskenään erilaisia. Väestön ikärakenne, sairastavuus, sosioekonomiset tekijät, …
Lapsiperheköyhyyden vähentämisessä yksi tärkeimmistä keinoista on työ. Kestävä talous, kasvu ja korkea työllisyys luovat perustan sille, että perheet voivat rakentaa toimeentuloaan oman työn varaan ja yhteiskunnalla on mahdollisuus pitää huolta …
Keliakiaviikko on vietetty. Aihe on minulle myös henkilökohtainen: kaksi lapsistani sairastaa keliakiaa. Meidän perheessämme gluteenittomuus ei siis ole ruokatrendi tai valinta, vaan osa jokapäiväistä elämää ja sairauden hoitoa. Keliakia on …
Yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisy ja jälkihoito jää liian usein näkymättömäksi, ja juuri siksi siitä leikataan. Silti se on tärkeää työtä, jota täytyy tehdä. Tuoreiden selvitysten mukaan kiusaamiskokemukset ovat yleisiä ja …
Hyvinvointialueilla tehdään parhaillaan päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain taloudesta, organisaatioista tai palveluverkoista, vaan ihmisten arjesta, palveluiden toimivuudesta ja koko alueen elinvoimasta. Juuri siksi päätöksenteossa tarvitaan …
Hyvinvointialueiden taloushaasteista puhutaan usein säästöjen, palveluverkon ja alijäämien kautta. Liian harvoin puhutaan siitä, että ongelmien taustalla on myös rahoitusmalli, joka ei kaikilta osin vastaa alueiden todellista palvelutarvetta. Kymenlaaksossa väestö ikääntyy …
Hyvinvointialueen strategia ei ole viranhaltijoiden yksin kirjoittama asiakirja eikä päätöksentekijöiden juhlapuheiden kokoelma. Aidosti toimiva strateginen johtaminen on yhteinen ponnistus, jossa viranhaltijat, luottamushenkilöt ja henkilöstön edustajat rakentavat yhdessä suuntaa alueen toiminnalle. …
Hyvinvointialueiden taloustilanne on useilla alueilla kriittinen. Hallitusohjelman linjausten ja väestön ikääntymisen myötä rahoitusvaje uhkaa pahentua entisestään vuosina 2023–2027. Tämä voi tarkoittaa palvelutason heikkenemistä erityisesti niillä alueilla, joissa väestöpohja ja saavutettavuus …
Suomalaisessa yhteiskunnassa on korkea aika antaa ikäihmisille se arvostus ja kunnioitus, jonka he ansaitsevat. Yli 65-vuotiaiden muodostama enemmistö on merkittävä voimavara, mutta usein heidät nähdään julkisessa keskustelussa taloudellisena taakkana. On …
Lähisuhteessa joka kolmas nainen ja noin joka kuudes mies on kokenut väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta on vakava ongelma. Se ei tunne rajoja, ja se voi tapahtua kenelle tahansa – olipa kyseessä nuori, …
Lasten ja nuorten kokema ja tekemä väkivalta herättää voimakkaita tunteita. Tämä kertoo siitä, että pidämme perustellusti arvossa väkivallatonta lapsuutta ja nuoruutta sekä lasten ja nuorten suojelua väkivaltakokemuksilta. Vahvat tunteet voivat …
Nyt jos koskaan on julkisen arvokeskustelun paikka. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Ketään ei tule arvostella hänen ulkonäkönsä, ihonvärinsä, sukupuolensa tai ikänsä perusteella. Emmekä voi hyväksyä väkivaltaa, …