Christa Carpelan – ehdolla eduskuntaan 2027
Suomen tulevaisuus ratkaistaan lapsuudessa
Hyvä lapsuus on paras investointi Suomen tulevaisuuteen. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, hyvään arkeen sekä mahdollisuuteen oppia, kasvaa ja tulla kuulluksi.
Yli 25 vuotta työssäni lasten, nuorten ja perheiden parissa sekä kokemukseni kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajana ovat näyttäneet minulle, kuinka vahvasti hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on myös paremmat edellytykset oppia. Usein pienikin apu oikeaan aikaan voi estää ongelmien kasvamisen suuremmiksi.
Haluan vahvistaa lasten oppimisen edellytyksiä, varhaista tukea, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja, perheiden hyvinvointia sekä harrastusmahdollisuuksia. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla luonteva osa päätöksentekoa, jotta ymmärrämme jo etukäteen, mitä tekemämme päätökset tarkoittavat lasten ja perheiden arjessa.
Toimivat hyvinvointipalvelut – apua ajoissa
Jokaisella on oikeus saada tarvitsemansa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut oikeaan aikaan ja riittävän läheltä. Palvelujen on oltava yhtä aikaa inhimillisiä, vaikuttavia ja taloudellisesti kestäviä
Työni Kymenlaakson aluevaltuuston puheenjohtajana on vahvistanut käsitystäni siitä, että kestävät ratkaisut syntyvät pitkäjänteisellä päätöksenteolla, tutkitun tiedon hyödyntämisellä ja yhteistyöllä. Palveluja on uudistettava, mutta muutoksissa on arvioitava sekä niiden vaikutukset ihmisiin että todelliset taloudelliset vaikutukset.
Ihminen ei tarvitse hallinnollisia rajoja – hän tarvitsee oikea-aikaista apua. Vaikuttavat palvelut ovat vastuullista taloudenpitoa. Kyse ei ole vain euroista tai rahoitusmallista, vaan siitä, pystymmekö turvaamaan yhdenvertaiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut koko Suomessa – myös Kymenlaaksossa.
Elinvoimainen Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomessa pitää voida rakentaa hyvää elämää – tehdä työtä, yrittää, opiskella ja uskoa tulevaisuuteen. Kaakkois-Suomen elinvoima on koko Suomen vahvuus.
Kaakkois-Suomi on paljon enemmän kuin Suomen kaakkoiskulma. Olemme merkittävä vientialue, logistinen solmukohta ja tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Venäjän hyökkäyssota ja itärajan sulkeutuminen ovat muuttaneet alueemme toimintaympäristöä poikkeuksellisen voimakkaasti. Tämä on tunnistettava myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Turvallinen arki – vahva Suomi
Turvallisuus syntyy arjessa, mutta sitä rakennetaan koko yhteiskunnassa. Suomen on huolehdittava ihmisten arjen turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja kyvystä selviytyä myös kriiseistä ja häiriötilanteista.
Muuttunut turvallisuusympäristö on muistuttanut meitä siitä, kuinka tärkeää yhteiskunnan kyky varautua erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin on. Kokonaisturvallisuus syntyy viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöstä. Jokaisella on siinä oma tehtävänsä.
Videot
Kirjoituksia
Lapsiperheköyhyyden suunta on muutettava
Sairaus on sairaus, vaikka sen hoito ostetaan ruokakaupasta
Kiusaamisen ehkäisy ja jälkihoito eivät näy – mutta niiden vaikutukset näkyvät
Christa Q&A
Olen Christa Carpelan eli tutummin Kikka, kouvolalainen, neljän lapsen äiti, valtiotieteiden maisteri ja sairaanhoitaja YAMK. Työskentelen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtajana, ja lasten, nuorten ja perheiden arki on tullut minulle tutuksi yli 25 vuoden työuran aikana.
Toimin Kouvolan kaupunginvaltuutettuna ja Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana. Lisäksi vaikutan muun muassa Kymenlaakson maakuntahallituksessa ja Euroopan Neuvoston kunta- ja aluehallintokongressissa. Politiikassa minulle tärkeää on rakentaa turvallista ja hyvinvoivaa arkea sekä tehdä päätöksiä, jotka kantavat myös tulevaisuuteen.
Haluan rakentaa Suomea, jossa lapset ja nuoret saavat hyvän alun elämään, apua ja palveluita saa silloin kun niitä tarvitsee ja arki tuntuu turvalliselta. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että Kaakkois-Suomessa on tulevaisuudessakin työtä, yrityksiä ja mahdollisuuksia hyvään elämään.
Minulle vastuullinen politiikka tarkoittaa myös pitkäjänteistä ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Päätöksiä tehdessä on katsottava tämän päivän lisäksi sitä, millaisia vaikutuksia niillä on ihmisiin, talouteen ja alueiden elinvoimaan tulevina vuosina.
Olen työskennellyt lasten, nuorten ja perheiden parissa yli 25 vuotta, joten tiedän, kuinka suuri merkitys lapsuuden ja nuoruuden olosuhteilla on koko myöhemmälle elämälle. Hyvinvoinnin perusta rakennetaan kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajalla.
Haluan, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppia, harrastaa ja kasvaa turvallisessa ympäristössä omista lähtökohdistaan riippumatta. Tukea pitää saada ajoissa, eikä yksikään lapsi, nuori tai perhe saa jäädä yksin ongelmiensa kanssa.
Haluan palveluita, joissa ihminen on aidosti keskiössä ja apua saa oikeaan aikaan ja mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Peruspalveluiden ja erityispalveluiden pitää toimia saumattomasti yhdessä, jotta ihmistä ei siirrellä palvelusta toiseen. Vahva perusterveydenhuolto on koko järjestelmän perusta – jonoissa ei kukaan parane.
Tarvitsemme myös uudenlaisia tapoja tarjota palveluita. Julkisten palveluiden rinnalla järjestöillä ja yrityksillä on tärkeä rooli, ja liikkuvia sekä digitaalisia palveluita kannattaa hyödyntää siellä, missä ne parantavat avun saatavuutta. Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä kaikkialla, vaan hyvinvointialueiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa on vahvistettava.
Myös hyvinvointialueiden rahoitusmallia on uudistettava. Rahoituksen pitää perustua mahdollisimman hyvin ihmisten todelliseen palvelutarpeeseen, ja kriteeristön on tunnistettava nykyistä paremmin myös sosiaalihuollon tarpeet ja erilaiset elämäntilanteisiin liittyvät kuormitustekijät. Rahoitusmallin tulee kannustaa ennaltaehkäisyyn, hyvinvoinnin edistämiseen ja vaikuttaviin palveluihin.
Tärkeintä on, että ihminen saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan asuinpaikasta riippumatta, ja että järjestelmä kannustaa ehkäisemään ongelmia ennen kuin ne kasvavat.
Kaakkois-Suomi tarvitsee ennen kaikkea työtä, yrittäjyyttä, investointeja ja toimivia liikenneyhteyksiä. Alueemme elinvoimaa rakennetaan yhdessä yritysten, kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, oppilaitosten ja asukkaiden kanssa.
Meidän on myös pidettävä huolta siitä, että Kaakkois-Suomi on hyvä paikka asua, opiskella, yrittää ja perustaa perhe. Kun palvelut toimivat ja alueella on mahdollisuuksia työhön ja yrittämiseen, tänne halutaan myös jäädä ja tulla.
Turvallisuus on ennen kaikkea tunnetta siitä, että omaan arkeen ja tulevaisuuteen voi luottaa. Se tarkoittaa turvallista kotia ja kasvuympäristöä, toimivia palveluita, toimeentuloa ja yhteisöjä, joissa ketään ei jätetä yksin.
Turvallinen Suomi tarvitsee myös vahvaa huoltovarmuutta ja kykyä varautua erilaisiin kriiseihin ja muutoksiin. Minulle turvallisuus tarkoittaa siksi sekä ihmisten jokapäiväisestä hyvinvoinnista huolehtimista että yhteiskunnan pitkäjänteistä varautumista.
Minusta saa aktiivisen, yhteistyökykyisen ja asioihin perusteellisesti perehtyvän kansanedustajan. Haluan kuunnella ihmisiä, kysyä, ottaa selvää ja perustaa päätökseni tutkittuun tietoon. Uskon yhteistyöhön ja siihen, että vaikeisiinkin asioihin voidaan löytää ratkaisuja, kun niitä tarkastellaan avoimesti eri näkökulmista.
Toisin eduskuntaan vahvan kokemukseni lasten, nuorten ja perheiden arjesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kunta- ja aluepolitiikasta. Samalla pitäisin vahvasti esillä Kaakkois-Suomen ihmisiä, yrityksiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Minulle politiikka on ennen kaikkea vastuuta siitä, että päätöksillä rakennetaan kestävää ja hyvää arkea myös pitkälle tulevaisuuteen.