Christa
Carpelan
Eduskuntavaaliehdokas 2027! Rakennan Kaakkois-Suomea, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin, palvelut toimivat ja yhteisöllisyys kantaa. Uskon, että parhaat päätökset syntyvät, kun pidämme huolta ihmisistä, vahvistamme alueemme elinvoimaa ja rakennamme tulevaisuutta pitkäjänteisesti.
Olen Christa Carpelan, 50 -vuotias kunta- ja aluevaltuutettu Kouvolassa & Kymenlaaksossa. Perheeseeni kuuluvat neljä lasta (pojat 9v. ja 23v. & tytöt 19v. ja 22v.) sekä aviomies ja kolme kissaa. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri (VTM, sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma) ja sairaanhoitaja ylempi AMK (Master of Health Care, terveyden edistäminen). Olen myös suorittanut yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon (YJET, osaamisen johtaminen ja kehittäminen). Työskentelen toiminnanjohtajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kaakkois-Suomen piirissä.

Kouvolassa toimin kaupunginvaltuutettuna ja Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana ja maakuntaliiton hallituksen jäsenenä. Lisäksi olen Euroopan Neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin jäsen, Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja sekä tasa-arvoasioiden pysyvä edustaja & Kouvolan Veden hallituksen jäsen.

”Vastuuta & välittämistä”

Christa Carpelan – ehdolla eduskuntaan 2027

Suomen tulevaisuus ratkaistaan lapsuudessa

Hyvä lapsuus on paras investointi Suomen tulevaisuuteen. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, hyvään arkeen sekä mahdollisuuteen oppia, kasvaa ja tulla kuulluksi.

Yli 25 vuotta työssäni lasten, nuorten ja perheiden parissa sekä kokemukseni kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajana ovat näyttäneet minulle, kuinka vahvasti hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on myös paremmat edellytykset oppia. Usein pienikin apu oikeaan aikaan voi estää ongelmien kasvamisen suuremmiksi.

Haluan vahvistaa lasten oppimisen edellytyksiä, varhaista tukea, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja, perheiden hyvinvointia sekä harrastusmahdollisuuksia. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla luonteva osa päätöksentekoa, jotta ymmärrämme jo etukäteen, mitä tekemämme päätökset tarkoittavat lasten ja perheiden arjessa.

Toimivat hyvinvointipalvelut – apua ajoissa

Jokaisella on oikeus saada tarvitsemansa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut oikeaan aikaan ja riittävän läheltä. Palvelujen on oltava yhtä aikaa inhimillisiä, vaikuttavia ja taloudellisesti kestäviä

Työni Kymenlaakson aluevaltuuston puheenjohtajana on vahvistanut käsitystäni siitä, että kestävät ratkaisut syntyvät pitkäjänteisellä päätöksenteolla, tutkitun tiedon hyödyntämisellä ja yhteistyöllä. Palveluja on uudistettava, mutta muutoksissa on arvioitava sekä niiden vaikutukset ihmisiin että todelliset taloudelliset vaikutukset.

Ihminen ei tarvitse hallinnollisia rajoja – hän tarvitsee oikea-aikaista apua. Vaikuttavat palvelut ovat vastuullista taloudenpitoa. Kyse ei ole vain euroista tai rahoitusmallista, vaan siitä, pystymmekö turvaamaan yhdenvertaiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut koko Suomessa – myös Kymenlaaksossa.

Elinvoimainen Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomessa pitää voida rakentaa hyvää elämää – tehdä työtä, yrittää, opiskella ja uskoa tulevaisuuteen. Kaakkois-Suomen elinvoima on koko Suomen vahvuus.

Kaakkois-Suomi on paljon enemmän kuin Suomen kaakkoiskulma. Olemme merkittävä vientialue, logistinen solmukohta ja tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Venäjän hyökkäyssota ja itärajan sulkeutuminen ovat muuttaneet alueemme toimintaympäristöä poikkeuksellisen voimakkaasti. Tämä on tunnistettava myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Turvallinen arki – vahva Suomi

Turvallisuus syntyy arjessa, mutta sitä rakennetaan koko yhteiskunnassa. Suomen on huolehdittava ihmisten arjen turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja kyvystä selviytyä myös kriiseistä ja häiriötilanteista.

Muuttunut turvallisuusympäristö on muistuttanut meitä siitä, kuinka tärkeää yhteiskunnan kyky varautua erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin on. Kokonaisturvallisuus syntyy viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöstä. Jokaisella on siinä oma tehtävänsä.

Videot

Kirjoituksia

Kiusaamisen ehkäisy ja jälkihoito eivät näy – mutta niiden vaikutukset näkyvät

Yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisy ja jälkihoito jää liian usein näkymättömäksi, ja juuri siksi siitä leikataan. Silti se on tärkeää työtä, jota täytyy tehdä.  Tuoreiden selvitysten mukaan kiusaamiskokemukset ovat yleisiä ja …
LUE LISÄÄ

Ennakkovaikutusten arviointi tekee päätöksenteosta parempaa

Hyvinvointialueilla tehdään parhaillaan päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain taloudesta, organisaatioista tai palveluverkoista, vaan ihmisten arjesta, palveluiden toimivuudesta ja koko alueen elinvoimasta. Juuri siksi päätöksenteossa tarvitaan …
LUE LISÄÄ

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on korjattava

Hyvinvointialueiden taloushaasteista puhutaan usein säästöjen, palveluverkon ja alijäämien kautta. Liian harvoin puhutaan siitä, että ongelmien taustalla on myös rahoitusmalli, joka ei kaikilta osin vastaa alueiden todellista palvelutarvetta. Kymenlaaksossa väestö ikääntyy …
LUE LISÄÄ