Toimeentulovaikeudet tuntuvat monen lapsen, nuoren ja perheen arjessa. Elinkustannukset ovat nousseet tuntuvasti, eivätkä palkat nouse kustannusten tahdissa. Taloudellinen tilanne kurittaa aineellisesti ja henkisesti entistä useampaa perhettä. Lapset ovat tietoisia perheen taloudellisista resursseista. Resurssien puute määrittää lasten osallisuutta ja näkyy vertaissuhteissa.
Sosiaaliturvajärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa. Parlamentaarinen komitea asetettiin vuonna 2020 ja sen työ jatkuu aina vuoteen 2027 asti. Lapsiperheiden näkökulma on näkynyt liian ohuena komitean työssä. Olikin tärkeää, että sosiaaliturvakomitean valmistelutyön tueksi perustettiin keväällä 2022 lasten ja perheiden sosiaaliturva -työryhmä. Tämä työryhmä luovutti loppuraporttinsa maaliskuun alkupuolella. Työryhmä ehdotti lapsilisäjärjestelmän uudistamisen käynnistämistä, lapsiköyhyysriskin ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan kartoituksen tekemistä sekä lapsen hoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen tukemisen parantamista – työn, opiskelun ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen tulee olla nykyistä joustavampaa. Monimutkainen etuusjärjestelmä kaipaa uusimista. Työntekemisen tulee olla aina mahdollista ja kannattavaa.
Myös lapsiperheiden monimuotoisuus tulee huomioida nykyistä paremmin. Varhainen puuttuminen, yksilöllinen tuki ja kynnyksetön pääsy palveluihin ovat osa toimivaa palvelujärjestelmää, jolla lapsiperheitä tuetaan. Lapsi- ja perhepalvelujen järjestäminen monialaisiksi kokonaisuuksiksi ja monialaisen yhteistyön toteuttaminen käytännössä ovat mekanismeja, joilla lapsiperheköyhyyteen johtaviin syihin voidaan puuttua.
Tärkeintä on, että jokaisen päätöksen takana on huolellinen vaikutusten arviointi, lapsivaikutusten arviointi huomioon ottaen.
Christa Carpelan
eduskuntavaaliehdokas