Jokaisella lapsella ja nuorellaon oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen kuuluvat yhteiskunnan tärkeimpiin tehtäviin. Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet luovat pohjan koko elämän hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle.
Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtäviin. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, silloin kun tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on Suomessa vahva painotus fyysisen terveyden edistämiseen. Mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat jääneet vähälle huomiolle ottaen huomioon niiden merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuudessa. Koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita, kuten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä onkin erityinen huomio kiinnitettävä lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen sekä mielenterveyden edistämiseen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä tulee huomioida kaikki lapset ja nuoret. Työn painopisteen tulee olla eriarvoisuuden kaventamisessa. Hyvinvointi- ja terveyserot alkavat muodostua jo lapsuuden aikana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on huomioitava erilaiset lapsi- ja nuorisoryhmät. Näitä ovat esimerkiksi vammaiset lapset ja nuoret, neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat lapset ja nuoret, maahanmuuttotaustaiset lapset ja nuoret, kodin ulkopuolelle sijoitettu lapset ja nuoret sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret. Järjestöt ovat tärkeitä hyvinvointialueen ja kunnan kumppaneita.