Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Näihin palveluihin kuuluvat myös lasten ja nuorten kannalta olennaiset neuvolapalvelut sekä oppilas- ja opiskelijahuolto.
Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja heidän toimintaansa. Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat avukseen ammattilaisia, jotka tuntevat lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheet. Palveluissa tulee turvata ammattilaisten mahdollisuus kohdata lapsia, nuoria ja perheitä riittävän ajan kanssa aidosti heitä kuunnellen ja kuullen. Palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus edellyttävät riittävää henkilöstöä.
Lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys tulee ymmärtää hyvinvointialueen päätöksenteossa ja palveluissa. Lapsuuden ja nuoruuden kehitys on ainutkertaista eikä se ole palautettavissa myöhemmissä elämänvaiheissa. Hyvinvointialueen on varmistettava, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut toteutetaan vähintään henkilöstömitoituksista annettujen velvoitteiden ja valtakunnallisten suositusten mukaisina.
Esimerkiksi lastenneuvolassa terveydenhoitajien valtakunnallisen mitoituksen lähtökohtana on enintään 340 lasta kokopäivätoimista terveydenhoitajaa kohden, jos sijaista vuosiloman ajaksi ei ole. Kouluterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 600 oppilasta kohti. Yhtä kokopäiväistä ja ympärivuotista koululääkäriä kohden saa olla korkeintaan 2100 oppilasta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa yhtä kuraattoria kohden voi olla enintään 670 opiskelijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 opiskelijaa.