Yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisy ja jälkihoito jää liian usein näkymättömäksi, ja juuri siksi siitä leikataan. Silti se on tärkeää työtä, jota täytyy tehdä.
Tuoreiden selvitysten mukaan kiusaamiskokemukset ovat yleisiä ja sosiaalinen media on tuonut siihen oman ulottuvuuden. Nettikiusaamista on kokenut yli kolmannes nuorista, ja Kouluterveyskyselyn 2025 mukaan jopa joka neljäs yläkoululainen kohtaa kiusaamista. Samalla tiedämme, että nuoret tarvitsevat aikuisia – tukea, kuuntelua ja läsnäoloa. Enemmän kuin koskaan.
Kiusaaminen ei aina näy isoina tekoina. Se on hiljaista ulkopuolelle jättämistä, vähättelyä tai sitä, ettei kukaan kysy mukaan. Juuri siksi se jää huomaamatta. Vaikka moni nuori pystyy puhumaan vanhemmilleen, aina ei uskalleta tai rinnalla ei ole luotettavaa aikuista, jolle puhua. Silloin yksinäisyys kasvaa, usein hiljaisena ja näkymättömänä.
Ennaltaehkäisy on sitä, että joku huomaa ja toimii ajoissa. Pieni teko riittää: tervehdys koulun käytävällä, mukaan kutsuminen, puuttuminen epäasialliseen kommenttiin. Me jokainen voimme olla se aikuinen tai nuori, joka tekee eron.
Onneksi meillä on myös toimivia rakenteita. MLL:n tukioppilastoiminta on jo vuosikymmeniä vahvistanut koulujen yhteisöllisyyttä ja vähentänyt kiusaamista vertaistuen avulla. Tukioppilaat huomaavat usein syrjään jäävän nopeammin kuin aikuiset – ja voivat tehdä juuri niitä pieniä tekoja, joilla on suuri merkitys. Tähän kutsumme Etelä-Karjalan kouluja mukaan.
Kiusaamisen ennaltaehkäisyn lisäksi kiusaamisen jälkihoito on tärkeää. Jälkihoito vahvistaa tulevaisuutta ja tarjoaa vertaistukea. Järjestöt tekevät vaikuttavaa työtä kiusaamisen jälkihoidossa. Vertaisryhmät kasvokkain ja verkossa tarjoavat kiusaamista kokeneille nuorille turvallisen paikan käsitellä kokemuksiaan ja löytää toivoa tulevaan. Tämä on konkreettista työtä, joka auttaa nuoria jatkamaan eteenpäin.
Tarvitsemme ammattilaisia tukemaan ennaltaehkäisevää työtä ja toteuttamaan laadukasta jälkihoitoa. Kouluissa ja nuorten arjessa on oltava aikaa kohdata, ja siihen myös riittävät resurssit.
Tästä huolimatta vastuu on meillä kaikilla, jokainen meistä voi tehdä oman osansa. Koska lopulta kiusaamisen ehkäisyssä on kyse yksinkertaisesta asiasta: joku huomaa ja puuttuu.
Joskus juuri se yksi huomioitu ja kuultu hetki voi muuttaa kaiken.