Vuoden 2023 aloittaneiden hyvinvointialueiden tavoitteena on yhtenäistää hajanaista palvelujärjestelmää ja siirtää painopistettä varhaiseen tukeen. Viime vuosina on kehitetty hienosti lapsi- ja perhepalveluita, ja nyt tarvitsemme samankaltaista verkostotyötä myös ikäihmisten palveluihin.
Hyvinvointialueiden käynnistymisen vaihe on erinomainen taitekohta tarkastella alueiden kipukohtia ja pyrkiä määrätietoisella työllä vaikuttamaan lainsäädäntöön sekä resursseihin meille tärkeillä osa-alueilla. Yksi konkreettinen hyvinvointialueen toteutettavissa oleva malli olisi ns. ikäihmisten neuvola, jota toteutettaisiin systemaattisesti yhteistyössä erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden ja yrittäjien kanssa.
Palveluneuvonta yhdistettynä yhteisöllisiin tiloihin, terveys- ja sosiaaliavun neuvonta ja pienet toimenpiteet voisivat hoitua ikäihmisten keskuksessa, aivan kuten perhekeskuskin palvelee lapsiperheitä kokonaisvaltaisesti – verkostoyhteistyön voima hyödyntäen.
Kotona asumisen tukeminen ja ikäihmisten toimintakyvyn turvaaminen on toimintaa, joka pitkällä aikavälillä myös säästää raskaampien palveluiden kustannuksia. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämistä ja toteuttamista pitää suunnitella maakunnallisesti eri toimijoiden kesken. Kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten on oltava mukana saumattomassa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, jotta voisimme taata ikäihmisten henkisiä, sosiaalisia ja terveydellisiä tarpeita tyydyttävän turvaverkoston.
Christa Carpelan
sairaanhoitaja (ylempi AMK), VTM
Eduskuntavaaliehdokas (kok.)
Jutta Hartikainen
sairaanhoitaja (AMK), TtT
