Viime vuosien aikana on puhuttu paljon tietoon perustuvasta päätöksenteosta. Valtion ja muun julkisen hallinnon päätösten tulee perustua valmisteluun, jossa vaikutukset on arvioitu monipuolisesti ja laadukkaasti. Vaikutusten arviointi on tärkeä keino …
Hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaessa on tärkeää asettaa ihminen keskiöön. Oli henkilö nuori tai vanha, tulee apua ja tukea olla saatavissa joustavasti yksilöllisiin tarpeisiin. Suomalainen yhteiskunta ei voi rakentua pelkkien julkisten palveluiden varaan, …
Segregaatio, eli koulutuksen ja ammattien sukupuolittuneisuus on Suomessa Euroopan huippuluokkaa. Suomi on Euroopan toiseksi segregoitunein maa 44,6 pisteellä Ruotsin pitäessä kärkipaikkaa 68,4 pisteellä. Euroopan keskiarvo on 54,2. European Institute for …
Vuoden 2022 alusta lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on saanut olla samanaikaisesti asiakkaana enintään 35 lasta. THL:n lastensuojelun työntekijöille ja työnantajille teettämä selvitys kertoo, että nykyinen mitoitus on vasta hyvä alku, kun mitoitus …
Hyvinvointialueiden synnytystuskat ovat olleet kovia ja kovemmiksi vielä muuttuvat. Palvelujärjestelmäämme rasittavat mm. hoito- ja palveluvelka sekä valtion velkaantuminen. Palveluiden painopiste on erikoissairaanhoidossa ja osaavista tekijöistä on pulaa. Päivystykset ovat ruuhkautuneet, …
Toimeentulovaikeudet tuntuvat monen lapsen, nuoren ja perheen arjessa. Elinkustannukset ovat nousseet tuntuvasti, eivätkä palkat nouse kustannusten tahdissa. Taloudellinen tilanne kurittaa aineellisesti ja henkisesti entistä useampaa perhettä. Lapset ovat tietoisia perheen …
Tulevien päättäjien tulee tehdä töitä sen eteen, että yksinyrittäjillä, työnantajilla ja muilla yrittäjyyden muodoilla on tilaa toimia ja kasvaa jatkossakin. Tämä on hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi välttämätöntä. Tarvitsemme yrityksiä innovoimaan uutta toimintaa, …
Koulukiusaaminen on entisestään raaistunut ja usein puhutaan jo väkivallasta. Nimittelyä, tönimistä, haukkumista, fyysistä pahoinpitelyä ja ulkopuolelle jättämistä. Kiusaaminen jättää pahimmillaan elämänpituisia jälkiä mielen hyvinvointiin, itsetuntoon, minäkuvaan, turvallisuuden tunteeseen ja ihmissuhteisiin. …
Turvallisuus on perusedellytys hyvälle elämälle. Ilman turvallisuutta ei meillä ole hyvää yhteiskuntaa, palveluja ja hyvinvointia. Meidän jokaisen on saatava elää niin, että voimme luottaa yhteiskunnan kykyyn huolehtia kokonaisturvallisuudesta. Turvallisuuden säilyttäminen …
Vuoden 2023 aloittaneiden hyvinvointialueiden tavoitteena on yhtenäistää hajanaista palvelujärjestelmää ja siirtää painopistettä varhaiseen tukeen. Viime vuosina on kehitetty hienosti lapsi- ja perhepalveluita, ja nyt tarvitsemme samankaltaista verkostotyötä myös ikäihmisten palveluihin. …
Veikkauksen tuotoilla tuetaan yleishyödyllistä toimintaa vuoden 2023 loppuun asti. Tuottojen kohdentamisesta yleishyödylliseen toimintaan on aiemmin säädetty laissa niin, että eri ministeriöt ovat voineet myöntää avustuksia mm. terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin, …
Hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaessa on tärkeää asettaa ihminen keskiöön. Oli henkilö nuori tai vanha, tulee apua ja tukea olla saatavissa joustavasti yksilöllisiin tarpeisiin. Suomalainen yhteiskunta ei voi rakentua pelkkien julkisten palveluiden varaan, …