Lapsen edun ensisijaisuus on määritelty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Käytännössä lapsen edun ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että on aikuisten velvollisuus etsiä lapselle parasta ratkaisua joka tilanteessa. Lapsen etu ei voi täysimääräisesti toteutua, jollei lapsi itse ole saanut esittää asiassa näkemyksiään, tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Lapsen näkemysten kunnioittaminen ja lasten ja nuorten vakavasti ottaminen on myös itsessään keino suojella heitä: lapsi, joka kokee, että häntä kuullaan arjen pienissä asioissa, ymmärtää, että isoistakin kertominen kannattaa.
Viime aikoina pelko ja epävarmuus ovat olleet turhan usein ohjailevia voimia. Tuntuu kuin huonot uutiset eivät loppuisi ollenkaan. Juuri kun luulimme pahimman koronakurjimuksen hellittävän, tulivat tilalle raadolliset sotauutiset. Monien mieltä painaa ilmastoahdistus, taloushaasteet ja mielenterveysongelmat. Tulevaisuususko on koetuksella lasten ja nuorten lisäksi myös meillä aikuisilla.
Vaikka Suomessa lasten ja nuoren turvallisuus on monessa mielessä parantunut viime vuosikymmeninä, myös ongelmia on. Lasten ja nuorten välinen väkivalta on puhuttanut ja nuoret itse ovat nostaneet esille huoltaan kiusaamisesta sekä toiveitaan mielenterveyden tukemisesta. Kouluterveyskyselyn (2021) perusteella erityisesti tyttöjen kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat lisääntyneet merkittävästi.
Nyt jos koskaan tarvitsemme monialaisesti ja moniammatillisesti kaikki keinot, millä lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta, tulevaisuudenuskoa ja hyvinvointia vahvistetaan. Asia on yhteinen päättäjille, lasten ja nuorten parissa työskenteleville, vanhemmille ja medialle. Turvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi lainsäädännöllä, liikennesuunnittelulla, perheitä tukemalla ja syrjinnän vastaisella työllä.
Hyvä pohja yhteistyölle on yli sektorisesti ja kunnallisesti laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kaikki sitoutuvat: Tulevat hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt, seurakunnat, ja poliisin ennalta estävä toiminta, joka täällä kaakkois-Suomessa on hienosti jalkautunut nuorten pariin, niin tapahtumiin kuin someen.
Lasten ja nuorten kanssa toimiessa voimme samalla me aikuisetkin paremmin. Lapset ja nuoret auttavat meitä muistamaan, miksi lamaantuminen ja periksi antaminen eivät ole vaihtoehtoja. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.
Kymenlaakson hyvinvointialue valtuutetut, eduskuntavaaliehdokkaat
Christa Carpelan (kok), MLL Kaakkois-Suomen piiri ry:n toiminnanjohtaja ja Piia Kleimola (vas)
Teksti on julkaistu myös Kymen Sanomissa ja Kouvolan sanomissa Lasten oikeuksien päivänä.